Kalevala on suomalaisten ja karjalaisten kansalliseepos, kertoen tarinan maailman synnystä, ihmisistä, luonnosta ja tarunomaisista sankareista. Vuonna 1894 julkaistu runoelma pohjaa kansanrunoihin ja lauluihin, jotka Elias Lönnrot kokosi ja yhtenäisti eheäksi kertomukseksi. Runot ja kertomukset Lönnrot talletti lukuisten Karjalaan suunnanneiden keruumatkojensa aikana.

Kalevala on enemmän kuin runokokoelma – se on kansalaisuuden kulmakivi. Kalevala on suullisen perinteen voimannäyte, joka osoittaa kuinka yhteisöt voivat siirtää viisautta, arvoja ja muistoja seuraaville sukupolville. Teoksen merkitys kantaa yli suomalaisuuden, sillä se edustaa ihmisten ajatonta ja universaalia tarvetta tallettaa itseytensä tarinoiden kautta – tarvetta olla yhteydessä luontoon, myytteihin ja henkisyyteen.