Yhteistyöartikkeli - Alexandra Parkkonen/Retkeile lakeuksilla
Voisin retkeillä kevyemmin ellen pitäisi niin paljon kauniista aamupaloista. Näin olen kuullut sanottavan ja tämä fakta pätee myös minuun. En ole vaeltajatyyppiä, enemmänkin päiväretkeilijä, mutta nautin uskomattoman paljon yhden yön telttaretkistä, joille voin pakata mukaan ruokaa ja varusteita grammoihin katsomatta. Rakastan hitaita aamuja, kun luonto herää kanssani samaan aikaan kahvin tuoksun ja porisevan puurokattilan äärellä. Ehkä juuri siksi retkireppuuni onkin päätynyt Kupilkan ihanan kauniit, kotimaiset ja kestävät retkiastiat, joiden kanssa suuntasin tällä kertaa nauttimaan aamusta Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon.
Seikkailuni Kupilkan kanssa aloitin vuonna 2020 retkeilyharrastukseni alkumetreillä, jolloin hankin Kupilkan klassikko kupin. Muistan pohtineeni pitkään ja hartaasti mikä väri sopisi käteeni kaikista parhaiten, mutta päädyin lopulta perinteikkääseen puun väriin eli original-väritykseen. Pikkuhiljaa vuosien varrella kuksan ympärille on sittemmin kasvanut koko astiasto, joka on päässyt kiertämään poikkeuksetta mukanani lähes jokaisella retkellä. Itseasiassa vain muutama viikko sitten sain todeta, että reilu vuosi sitten yhteistyön puitteissa Kupilkalta saamani Retkeile Lakeuksilla -logolla personoitu klassikko kuksa on vuoden saatossa ennättänyt jo kokea kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat. Voisin kai siis sanoa, että Kupilkan retkiastiastosta on tullut paras retkikumppanini.
Kupilkan kotimainen, ajaton ja kaunis retkiastiasto sopii moneen hetkeen ja retkeen.
Kevään kiireissä haaveilin hitaasta kesäaamusta Kauhalammilla ja nyt viimein oli sen aika. Iltapäivän vaihtuessa alkuillaksi saavuin Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon ja pystyttelin teltan aivan nevan reunalle, joka loisti valkoisena tupasvillamerenä. Sain kokea kesän ensimmäisen helteisen illan auringon paahtaessa suoraan telttaani, mutta maisemien puolesta olin enemmän kuin tyytyväinen paikkavalintaani. Hennon tuulenvireen ansiosta hyttysistä ei ollut tänä kesäkuisena iltana tietoakaan ja katselin auringon viimeisiä säteitä teltan ovi auki makuupussin vieressä.
Aamulla heräsin käen kukuntaan. Vastoin sääennusteita ulkona ripeksi vettä, joten tyydyin odottelemaan sateen loppumista ennen aamuni aloitusta. Kun sade viimein lakkasi, siirryin ulos kiehauttamaan kaasukeittimellä veden termokseen valmiiksi kahvia varten sekä puuron keittämiseen. Syön aamupalaksi aina riisihiutale- tai hirssipuuroa maitoon keitettynä. Maitojauhetta on kätevä kantaa retkillä mukana silloin, kun maito ei säily. Puuron seuraksi minulla oli tällä kertaa marjoja sekä granolaa, kroisantteja, klementiiniä ja kiiviä. Kesä on siitä ihanaa aikaa, että kauppojen hyllyt ovat pullollaan kaikkea tuoretta ja pian aamupuuron mustikat saa kerättyä itse metsästä.
Tältä näyttää täydellinen startti päivään.
Hitaan ja herkullisen aamupalan äärellä seurailin kahden käen soidinmenoja. Ne pyrähtelivät puiden lomassa, kukkuivat, pulisivat ja kähisivät. Yksi suosikki asioistani retkiaamupalalla on toinen kuppi kahvia. Sen aikana ennättää hyvin seurailla lähiluonnon tapahtumia. Jossain vaiheessa olenkin pohtinut, olisiko Kupilkan iso kuppi minulle parempi valinta, mutta ainakin toistaiseksi olen ollut tyytyväinen tähän klassikkomalliin. Saanpahan nauttia kahvia useamman kupin.
Mikäli suunnittelet telttaretkeä tälle kesälle, valmistele aamupala kotona valmiiksi niin pitkälle kuin mahdollista. Itse kuorin yleensä kaikki hedelmät valmiiksi rasioihin ja mittaan puurohiutaleita mukaan vain tarpeellisen määrän. Näin aamut luonnon keskellä helpottuvat eikä roskia synny retkellä kannettavaksi. Silloin on myös helpompi valita tälle retkelle tarpeelliset Kupilkat mukaan. Oikein lämpimällä kelillä pakkaan osan eväistä, kuten hedelmät ja marjat pieneen kylmälaukkuun niin ne säilyvät parempina pidempään.
Tämmöisen aamupalahetken jälkeen on mukava alkaa pakkailemaan rinkkaa ja purkaa leiri. Vaikka sitä unenomaisinta pilvetöntä ja utuista auringonnousua ei pilvipeiton takaa näkynytkään, nautin joka hetkestä. Ehkäpä vielä palaan samaan leiripaikkaan tänä kesänä uudelleen. Ainakin se on varmaa, että retkikahvini tulen jälleen nauttimaan personoidusta Kupilkan kuksastani - kenties jo huomenna.
En tiedä voisinko olla enempää tyytyväinen Kupilkan retkiastioihin. Ne kruunaavat evästauon retkillä ja sen lisäksi ne ovat kotimaisia. Erityisesti Kupilkan matala iso lautanen toimii kaikessa retkiruokailussa. Muotoilunsa ansiosta lautasta on helppo pitää sylissä ja se sujahtaa huomaamattomasti repun selkätaskuun. Joskus jopa niin huomaamattomasti, että olen jo seuraavalle retkelle lähtiessäni sitä etsinyt. Kulho puolestaan on ahkerassa käytössä juurikin aamupalalla sekä keittoeväiden kanssa. Pidän siitä, että kaikkia Kupilkan astioita on niiden kädensijan muotoilun vuoksi helppo käyttää myös talvisin toppahanskat kädessä. Mikä parasta, niiden kannatteleminen onnistuu kevyesti yhdellä kädellä, joten toinen käsi voi keskittyä vaikkapa tarjoilemaan kahvia.
0 kommenttia